Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman?
Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta.
Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen
katselleet,
ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli,
ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava,
josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli,
me emme
häntä minään pitäneet.
Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän
sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta,
luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan,
vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet
ja meidän pahat
tekomme hänet ruhjoneet.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi
rauha,
hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.
Tulkaa ja katsokaa ristillä riippuvaa:
synnit on maksettu, vapisee maa!
Iloitse auttajastamme, Vapahtajastamme, ristiinnaulitusta, Herrasta, Jeesuksesta Kristuksesta! Tänä päivänä hän ottaa kipumme kantaakseen, vaikka emme sitä ansaitsekaan. Mitä tämä merkitsee sinulle?
Minulle se merkitsee kaikkea.
Raamatunkohta Jes. 53, laulun sanat Mikko Goes To Heaven - Säkeet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti